7 Osallisuuden arviointi ja mittaaminen
Osallisuutta voidaan arvioida yksilön ja organisaation tasolla. Kuinka eri toiminnot ja palvelut edistävät osallisuutta? Osallisuuden arviointi edistää toiminnan kehittämistä. Lisäksi arviointi auttaa suunnittelemaan resurssointia osallisuustyöhön. On tärkeää nähdä kokonaisuus eli mitä kaikkea osallisuus pitää sisällään. (mukaillen: Kurikka P. & Piipponen S-L, s.4 2020, Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin)
Osallisuuden arvioinnissa on hyödynnetty kuntakohtaisiaa vertailutietoja, joita tuottaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL ylläpitää esimerkiksi TEAviisaria, joka kattaa kuusi eri tietokokonaisuutta: kuntajohdon, perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, perusterveydenhuollon, liikunnan ja kulttuurin. Tietokokonaisuudet koostetaan kuudesta ulottuvuudesta, joista yksi on osallisuus.
Kuntakohtainen vertailutieto mittaa yleensä osallisuutta siten, onko jotakin tehty (Kyllä) tai ei ole tehty (Ei). Esimerkkejä:
kunta on järjestänyt keskustelutilaisuuden
kunta on tehnyt asiakas-/käyttäjäkyselyn
kunnalla on keskustelupalsta internetissä, somessa tms.
Kunnat ovat hyödyntäneet osallisuuden arvioinnissa esimerkiksi seuraavia kriteereitä.
7.1 Kunnan yleiset tavoitteet kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle
Osallisuusohjelman tai suunnitelman laatiminen
Osallisuus strategiassa
Osallisuus kaupungin budjetissa huomioituna
Osallisuuden laaja edistäminen
Osallisuuskoordinattorin työ
7.2 Koulutus
Henkilöstökoulutus/ -valmennus osallisuuden edistämisestä
Kuntademokratiaverkosto
Osallisuuspeli
Erätauko